Tapasimme toisen opintopiirin merkeissä 23.2. Tällä opintopiirikerralla aiheina olivat asunnottomuus, syrjäytyminen, köyhyys ja raiskaus. Tällaisten yhteiskunnallisesti tärkeiden aiheiden tunnistaminen ja ymmärtäminen on tärkeää myös sairaan- ja terveydenhoitajan työssä. On ymmärrettävä ihmisen hyvinvoinnin laaja-alaisuus ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tulemme myös kaikki varmasti törmäämään työssämme eri yhteiskunnallisessa asemassa oleviin ihmisiin ja on tärkeä pyrkiä ymmärtämään heitä ja heidän terveytensä riskitekijöitä. Tämän vuoksi koimme päivän aiheiden olevan meille tärkeä opin aihe. Varsinkin raiskaus aiheena on sellainen, että jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen tulee osata toimia ja tarjota oikealla tavalla tukea siinä vaiheessa, jos vastaanotolle saapuu raiskauksen uhri.  

Päätimme kokoontua työstämään opintopiiriämme yhdessä kodikkaaseen kahvilaan, joka osoittautuikin erittäin otolliseksi opiskelupaikaksi (myös kahvit olivat erinomaisia). Loimme pohjan blogillemme blogi-alustalle, ja hetken kuulumisten vaihtamisen jälkeen aloitimme päivän aiheisiin perehtymisen.  

Asunnottomuus:  

Suomessa kodittomia on eniten suurissa kaupungeissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla.  Tilastokeskuksen mukaan asunnottomia ovat kaikki, jotka asunnon puutteen vuoksi majoittuvat ulkona tai erilaisissa tilapäissuojissa ja yömajoissa sekä laitoksissa, kuten ensisuojissa tai psykiatrisissa sairaaloissa. Myös vapautuvat vangit sekä tuttavien luona tilapäisesti majoittuvat henkilöt luetaan asunnottomiksi, jos heillä ei ole omaa asuntoa tiedoissa.  

Asunnottomuutta voivat aiheuttaa monenlaiset syyt, kuten taloudelliset vaikeudet, työttömyys, perheen hajoaminen, päihde- ja mielenterveysongelmat, perheväkivalta, vankilasta vapautuminen tai muu syy. (Mielenterveystalo, Asunnottomuus.) 

Huonon tai olemattoman tukiverkoston takia kyky huolehtia itsestään on heikentynyt, mikä altistaa erityisesti mielenterveysongelmille ja päihteidenkäytölle. Myös riski infektioille ja tapaturmille kasvaa asunnottomuuden takia. Kuolleisuuden riski on moninkertainen, erityisesti nuorten keskuudessa. (Stenius-Ayoade, Haaramo & Eriksson, 2018, Duodecim.)  

Apua asunnottomuuteen mind-map

Syrjäytyminen:  

Termiä syrjäytyminen usein käytetty merkitsemään yksilön tai kotitalouden taloudellisesti ja sosiaalisesti ongelmallisia olosuhteita, joista on huonot mahdollisuudet vapautua. (SVT, 2011.) 

Vuonna 2010 15–29-vuotiaita nuoria oli Suomessa tilastojen mukaan kaikkiaan 1 005 927 henkilöä, joista syrjäytyneitä oli 51 341 henkilöä (5 %). Syrjäytyminen on tilastojen mukaan erityisesti nuorten miesten ongelma. Lisäksi ulkomaalaistaustaisuus vaikuttaa syrjäytymisen todennäköisyyteen. (Myrskylä, 2012.) Syrjäytymisen riskitekijöitä ovat mm. osallistumattomuus yhteiskunnan toimintaan (kouluttamattomuus, pitkäaikainen työttömyys), toimeentulo-ongelmat, elämänhallinnan ongelmat, terveydelliset ongelmat, sosiaalisten suhteiden vähyys, sekä ei-toivotut elämäntapahtumat (esim. työkyvyttömyys, huostaanotto, sairaus, kuolema). (THL, 2019.) 

Tutkimusten mukaan nuor­ten syrjäy­ty­mi­sellä ja hei­kolla tervey­dellä on vah­va yhteys toi­siinsa. Syrjäy­tyneiden nuo­rten keskuudessa esiintyy enemmän terveyspalveluiden, sekä lääkkeiden käyttöä. Myös mielenterveysongelmat ovat syrjäytyneiden keskuudessa yleisiä. Kroo­ni­sesti syrjäy­ty­neiden nuor­ten terveys­pal­ve­lujen koko­nais­kus­tan­nukset ovat jo­pa seitsen­ker­taiset vertailuryhmään nähden. (Potilaan lääkärilehti, 2015.) 

                                      ​

                  kuvan lähde: https://www.stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-03-11_002.html?s=6 

Köyhyys:  

Tilastokeskuksen (2021) mukaan vuonna 2019 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 873 000 suomalaista eli 16 prosenttia väestöstä vuonna 2019. Työttömät, opiskelijat, sekä eläkeläiset muodostavat valtaosan Suomen pienituloisista. Taloudellisesti heikoimmassa asemassa ovat perustoimeentulon varassa pitkään eläneet. Työssäkäyvistä suomalaisista suurimmassa köyhyyden riskissä ovat yksinhuoltajat ja vain perusasteen koulutuksen saaneet. Korkea koulutustaso johtaa todennäköisemmin parempaan tulotasoon. (THL 2019.) 

Köyhyyden välittömät ja välilliset vaikutukset terveyteen ovat huomattavia. Köyhyys altistaa syrjäytymiselle ja mielenterveysongelmille. Jatkuvat toimeentulon ongelmat voivat altistaa lisääntyneelle päihteidenkäytölle, mikä taas entisestään lisää mielenterveyden ongelmien ja syrjäytymisen todennäköisyyttä. Heikko sosioekonominen asema vähentää tilastojen mukaan myös terveyspalveluiden käyttöä. (Sironen 2017.) Köyhyyden vaikutukset elinajanodotteeseen ovat jopa suurempia, kuin verenpainetaudin tai lihavuuden (YLE 2017).  

3. Köyhyyspeli 

Ylen köyhyyspeli oli hyvin yksinkertaistettu kuvaus siitä, mitä työttömän henkilön tulee Suomessa rahojensa eteen tehdä. Peliä pelattiin useaan eri kertaan, eri toimintavaihtoehtoja läpikäyden. Pelissä omaa stressikäyrää nostattivat vuorotellen pelihahmon stressitaso, sekä rahojen riittävyys. Ihmetykseksemme toimeentulotuen hakeminen tuotti pelissä usein enemmän haittaa, kuin hyötyä. Siksi jättäessämme toimeentulotuet hakematta, pääsimme parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen pelissä; Tilillä oli rahaa ja stressitasot kohtalaiset. Työttömyystoimiston karenssit herättivät ihmetystä, mutta havaitsimme, että kun asioistaan kertoi rehellisesti, säätyi usein niiltäkin. Peli oli mielestämme hauska havainnollistaja ei niin hauskasta aiheesta. Pelin aiheet kun ovat niin valitettavan monelle arkipäivää.  

4. Raiskaus 

Tarkastelkaa raiskaukseen liittyviä asioita terveydenhoitajan näkökulmasta. Mitä tulee huomioida uhrin ensikohtaamisessa? Mitä tukipalveluita (vertais- ja ammattilaistukea) on tarjolla? 

Tärkeää kohtaamistilanteessa on empaattisuus ja rauhallisuus. Ammattilaisen tulee pyrkiä hillitsemään omat reaktionsa. Tilanteeseen tulisi varata rauhallinen ympäristö. Raiskausta epäiltäessä on tärkeää kysyä asiasta suoraan. Usein raiskauksen uhri saattaa hakeutua avun piiriin muista syistä, kun raiskauksesta. Uhrille täytyy antaa riittävästi aikaa kertoa tapahtuneesta, sillä asia on vaikea. Uhrin turvallisuuden tunne pyritään palauttamaan, ja mahdollisia pelkoja ja itse syytöksiä lievittämään. On tärkeää, ettei häntä epäile tai syyllistä. Seksuaalista väkivaltaa kokenut tulee ohjata avun piiriin, ja varmistaa avun saaminen. Näin varmistetaan, ettei uhri koe jäävänsä tilanteessa yksin. Uhrille tulee selkeästi ilmaista, miten asia tulee etenemään ja mitä tutkimuksia tullaan tekemään. Seksuaalirikoksista kannustetaan aina tekemään rikosilmoitus poliisille. Mikäli uhri on alaikäinen, on terveydenhuoltoalan ammattilaisella ilmoitusvelvollisuus sekä poliisille, että lastensuojeluun. Myös mahdollisuudesta maksuttomaan asianajajaan ja tukihenkilöön tulee kertoa. Uhri ohjataan lääkärin vastaanotolle, jotta voidaan selvittää tapahtumien aiheuttaman psyykkiset ja fyysiset vauriot. Mahdollisista traumareaktioista ja niiden hallinnasta on hyvä keskustella uhrin kanssa jo ensikohtaamisella. On tärkeää selvittää, onko uhrin turvallista mennä kotiin, ja onko hänen lähipiirissään turvallista tukihenkilöä. Uhri tulee ohjata mahdollisimman nopeasti kriisiavun piiriin.  

Apua:   

Seksuaalisen väkivallan uhrin ensiavusta vastaavat ensisijaisesti kunnalliset palvelut, kuten terveyskeskukset ja päivystyspoliklinikat. 

Apua raiskauksen uhreille tarjoaa myös SERI-tukikeskus, jossa voidaan tehdä oikeuslääketieteellinen tutkimus ja tilanteen kokonaisarvio. Saatavilla on myös tarvittaessa lääketieteellistä hoitoa. Uhrille tarjotaan apua lähipäivistä selviytymiseen esimerkiksi psykososiaalisen tuen mahdollistamisella. Tarvittaessa uhri ohjataan jatkohoitoon, ja laaditaan hänelle siihen tarvittava jatkohoitosuunnitelma.  

Jatkohoitoa järjestettäessä pohditaan riittääkö kriisiavun järjestämiseen avohoito esim. Keskusteluapu, kriisi-interventio tai kriisi- ja traumaterapia, vai tarvitseeko asiakas kriisin akuutissa vaiheessa osastohoitoa.  

Raiskauksen uhreille on tarjolla runsaasti apua erilaisilta järjestöiltä. Useat järjestöt tarjoavat esimerkiksi keskusteluapua ja vertaistukitoimintaa. Tällaisia järjestöjä ovat mm. Raiskauskriisikeskus Tukinainen ja SPR.  

Päivän aihealueista nousi esille paljon ajatuksia.

Tämän päivän kaikki aihealueet vaikuttavat toisiinsa. Köyhyys aiheuttaa pahimmassa tapauksessa asunnottomuutta, asunnottomuus syrjäytymistä, joka edelleen edistää köyhyyden syvenemistä. Pohdimme myös nuorten syrjäytymistä eri näkökulmista. Mietimme mm. Ovatko sairaat nuoret suuremmassa riskissä syrjäytymiselle vai altistaako syrjäytyminen sairastumiselle? Mietimme myös maahanmuuttajien suurempaa riskiä syrjäytymiselle, koska yhteiskuntaan “sisälle pääseminen” on maahanmuuttajille lähtökohtaisesti vaikeampaa, kun syntyperäisille Suomen kansalaisille. Tämän pohjalta pohdimme myös syrjäytymisen lähtökohtia ja siihen liittyvää eriarvoisuutta.