maanantai, 15. maaliskuu 2021

Kolmas opintopiiri

Kolmannen opintopiirin aiheena oli vammaisuus. Meillä kellään ei ollut lähtökohtaisesti kokemusta erityistarpeita omaavista asiakkaista. Kuitenkin jokaisella meistä tulee varmasti tulevaisuudessa eteen tilanteita, jossa hoitoa tai neuvontaa saavalla asiakkaalla on rajoitteita, tai erityistarpeita. Aiheen opiskelu on siksi tärkeä jokaiselle terveydenhuollon ammattilaiselle. Ryhdyimme työhön avoimin mielin ja innokkaina oppimaan uutta. Kokoonnuimme opintopiiriin 5.3.2021. Jouduimme pitämään tapaamisen Zoomin välityksellä, koska koronan vuoksi kahvilat ja yleiset opiskelutilat olivat suljettuna. Viimeistelimme edellisellä opintopiirillä kesken jääneet tehtävät ja vaihdoimme kuulumiset ennen varsinaiseen aiheeseen siirtymistä. Anna toimi sihteerinä tällä kerralla. Kolmannen opintopiirin yhteydessä työstimme myös blogialustaa, ja muutaman kokeilun jälkeen päädyimme valitsemaan Vuodatus.net sivuston sopivaksi blogien julkaisualustaksi.

 

IMG_20210312_095442.jpg

  • Selvittäkää miten kehitysvammaisuus todetaan? Mitä eri kehitysvammojen syitä on? Mitä kuuluu pre- ja postnataalisiin syihin? 

Kehitysvammaisuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa lapsen kehitys tai henkinen toiminta on häiriintynyt joko synnynnäisen tai myöhemmin saadun sairauden, vian tai vamman johdosta. Usein kehitysvammaisuus todetaan heti synnytyksen jälkeen, mutta se voi ilmetä myös vasta myöhemmin elämässä. Lapsen henkistä ja motorista kehitystä seurataan neuvolassa, sekä kotona perheen toimesta. Jos lapsen kohdalla herää epäilys kehitysvammasta, asiaa selvitetään erikoissairaanhoidon piirissä. Neuropsykologisia tutkimuksia tehdään vamman vaikeusasteen selvittämiseksi ja lääkäri tekee mm. kuvantamistutkimuksia, geneettisiä tutkimuksia ja aineenvaihdunnantutkimuksia syyn selvittämiseksi.  

 

Kehitysvammaisuus voi aiheutua mm. äidin raskaudenaikaisesta infektiosta tai myrkytyksestä (esim. raskaudenaikainen alkoholin käyttö), sikiön kromosomipoikkeavuudesta, geneettisestä sairaudesta tai oireyhtymästä, keskushermostotulehduksesta tai keskushermoston epämuodostumasta. Muita mahdollisia syitä ovat kasvaimet, sikiön hapen puute synnytyksen aikanasynnytyksen aikainen aivovaurioRh-tekijälapsuuden tapaturma tai synnynnäinen aineenvaihduntahäiriö tai ympäristötekijät. Kehitysvammaisuuden syy jää kuitenkin usein tunnistamattomaksi. 

 

Prenataalisia eli raskauden aikaisia syitä kehitysvammaisuudelle ovat perintötekijöistä johtuvat syyt kuten kromosomipoikkeavuudet, geneettiset sairaudet ja geenipoikkeamat, keskushermostoepämuodostumat, infektiotaudit, lääkkeet ja myrkyt, sikiön kasvun ja ravitsemuksen häiriöt. 

Postnataalisia syitä eli synnytyksen jälkeiset syitä voivat olla lapsuusajan infektiot, lapsuusajan onnettomuus, psykoosi, sekä psykososiaaliset syyt. 

 

 

  • Pohtikaa mitkä eri tekijät voivat synnytyksessä aiheuttaa lapselle kehitysvamman? 

 Synnytyksen yhteydessä suurin riskitekijä lapsen kehitysvamman syntymiselle on synnytyksenaikainen hapenpuute. Hapenpuutetta voivat aiheuttaa muun muassa avosuinen tai perätarjonta, äidin synnytyksenaikainen kuumeilu ja äkilliset hätätilanteet, kuten istukan ennenaikainen irtoaminen, kohdun repeäminen ja napanuorakomplikaatiot (prolapsi ja kompressio)Myös pihti- ja imukuppisynnytys sekä hätäkeisarileikkaus, oksitosiinin ja epiduraalipuudutuksen käyttö synnytyksessä vaikuttaisivat lisäävän riskiä hapenpuutteelle. Synnytyksenaikainen hapenpuute altistaa aivovauriolle, mikä taas voi johtaa kehitysvamman syntymiseen. Aivovaurion saattaa aiheuttaa myös synnytyksen yhteydessä käyvä tapaturma, jossa vauva saa iskun päähänsä.  

Lisäksi kehitysvammalle altistaa synnytyksen aikana äidistä lapseen tarttuvat infektiot. 

 

  • Miten terveydenhoitajana kohtaatte kehitysvammaisen lapsen ja hänen perheensä? 

 Kehitysvammaisuudesta huolimatta lapsi ja hänen perheensä tulisi kohdata samoin, kuin mikä tahansa perhe. Jokaisen lapsen hoidossa perheen osallistaminen on tärkeässä osassa, sillä perheen osallistaminen hoitoon lisää tyytyväisyyttä ja hoitomyönteisyyttä. Vanhemman rooli kuitenkin korostuu, mikäli lapsella on vaikeuksia kognitiivisissa toiminnoissa. Tällöin vanhempi voi joutua tilanteeseen, jossa toimii lapsen puolestapuhujana. Ennen potilaan vastaanottoa tulisi ottaa selvää potilaan kehitysvamman tasosta, sekä potilaan kommunikointikeinoista ja taidoista. Ammattilaisen tulee kuitenkin huomioida, että vaikka potilaalla olisi hankaluuksia kommunikoinnissa, tulisi ammattihenkilön rohkeasti ottaa kontaktia itse potilaaseen ja yrittää luoda hänen kanssaan hyvä luottamussuhde. Erilaiset kommunikaatiota tukevat menetelmät tulee kehitysvammaisten lasten kanssa työskennellessä pitää mielessä, ja hyödyntää niitä rohkeasti. Kehitysvammaisen kohtaamisessa tärkeää on varata riittävästi aikaa vastaanotolle, eikä tilanteita tule kiirehtiä. Erityisen tärkeää kehitysvammaisen asiakkaan kohtaamisessa on selittää ymmärrettävästi, mitä vastaanotolla tulee tapahtumaan ja miten tilanne etenee. Tässäkin vanhempi voi olla apuna. Perheen erityiset tuen tarpeet tulee arvioida ja huomioida. Myös vanhempien ja esimerkiksi sisarusten jaksaminen tulee huomioida, kun perheessä on kehitysvammainen lapsi.  

  • Määritelkää älyllisen kehitysvammaisuuden eri asteet. Miten terveydenhoitajina kohtaatte eri asteiset (älylliset) kehitysvammaiset asiakkaat? 

 Älylliset kehitysvammat luokitellaan älykkyysosamäärän perusteella neljään asteeseen. Lievin aste on lievä älyllinen kehitysvamma, jolloin älykkyysosamäärä on 50-69 välillä. Keskivaikeassa älyllisessä kehitysvammassa ÄO on 35-49. Vaikea kehitysvamma todetaan, mikäli potilaan älykkyysosamäärä on 20-34 välillä. Vaikein älyllisen kehitysvamman aste on syvä älyllinen kehitysvamma, jolloin ÄO on alle 20. Älyllisen kehitysvamman astetta arvioidaan nykyään kuitenkin mieluiten henkilön toimintakyvyn ja avuntarpeen mukaan.  

Asiakkaan kohtaamisessa tulee ottaa huomioon hänen yksilöllinen kykynsä kommunikoida ja ottaa vastuuta omasta hoidostaan. Lievästi kehitysvammainen asiakas ymmärtää puhetta hyvin, eikä vaadi huomattavasti apua arjen toiminnoissaan. Vamman vaikeutuessa myös kyky tuottaa ja ymmärtää puhetta voivat heikentyä. Kehitysvamman aste vaikuttaa näihin seikkoihin, ja joissain tapauksissa on syytä harkita esimerkiksi saattajan läsnäoloa vastaanotolle riittävän hoidon turvaamiseksi.  

  

  • Mitä tarkoitetaan itsemääräämisoikeudella vammaisen asiakkaan kohdalla? 

 Itsemääräämisoikeus vammaisella asiakkaalla tarkoittaa samaa, kuin kellä tahansa muulla. Itsemääräämisoikeudella turvataan henkilön oikeus osallistua itse itseään koskeviin päätöksiin ja tehdä omaan elämäänsä vaikuttavia valintojaMikäli henkilö on itse kykenemätön sanallisesti tuomaan ilmi omia ajatuksiaan hoitoaan kohtaan, voi läheisten tulkinta-apu olla tilanteessa välttämätöntä. Kun kyseessä on vammainen asiakas, ei hän aina kykene itse realistisesti arvioimaan omaa etuaan. Asiakkaan itsemääräämisoikeutta tulee tukea pitämällä kuitenkin mielessä realistisesti hänen toimintakykynsä ja avuntarpeensa. 

  • Milloin rajoitustoimenpiteitä voi noudattaa? 

 Rajoitustoimenpiteitä käytetään ainoastaan viimeisenä vaihtoehtona, kun muiden lievempien keinojen käyttö ei ole mahdollista tai ne on jo käytetty. Vain laissa mainittuja rajoitustoimenpiteitä saa käyttää (esim. kiinnipitäminen, aineiden ja esineiden haltuunotto tai henkilön tarkastus sekä välttämättömän terveydenhuollon antaminen vastustuksesta riippumatta, valvottu liikkuminen ja poistumisen estäminen) ja niitä saa käyttää vain järjestettäessä laitospalveluita tai toisinaan järjestettäessä päivä- ja työtoimintaa.  

  • Pohtikaa, millaisia erityiskysymyksiä nousee vammaisten asiakkaiden elämäntapaohjauksessa (itsemääräämisoikeus)? 

 Vaikka kehitysvammainen ihminen ei välttämättä ymmärrä toisten mielestä omaa parastaan (esim. rahankäyttö), häntä ei saa holhota kuin lasta, niin läheinen kuin ammattihenkilökään. Aikuinen vammainen henkilö on kuitenkin oikeutettu päättämään omaa elämäänsä koskevista asioista. Vammaisen asiakkaan kohtaamisessa on otettava huomioon, että vaikka tieto tulee välittää tälle riittävän yksinkertaisesti, informoinnin tulee kuitenkin olla aikuisten väliseen kanssakäymiseen sopivaa ja arvokasta, jotta asiakkaalle ei muodostu kokemusta alemmuudentunteesta. Asiakas on aina mahdollisuuksien mukaan osallistettava hänen hoitoaan koskevaan päätöksentekoon ja kuunnella hänen toiveitaan siihen liittyen, vaikka itse olisi eri mieltä hoidon toteutuksesta.  

Katsoimme videot yhdessä Zoomin välityksellä ja keskustelimme niistä. Koimme videot selkeiksi ja hyödyllisiksi, niistä välittyi tärkeitä seikkoja kehitysvammaisen tai huonokuuloisen asiakkaan arvokkaan kohtaamisen kannalta. Videot auttavat itseämmekin helpommin valmistautumaan kehitys- tai kuulovammaisen kohtaamiseen verrattuna siihen, että lukisimme vain kirjoitetusta tekstistä toimintaohjeita.  

Toisaalta kuitenkin totesimme, ettei vammaisen henkilön kohtaamisessa ole loppujen lopuksi paljonkaan eroa muiden asiakkaiden kohtaamiseen verrattuna, vaikka toki puheen tulee olla selkeämpää ja hyvän katsekontaktin tärkeys korostuu.  

 

Opintopiirin lopuksi keskustelimme esille nousseista ajatuksista. Saimme aineistosta paljon arvokasta tietoa. Koemme tärkeäksi, että jokainen terveydenhuollon ammattilainen ymmärtää asiakkaan mahdollisia rajoitteita ja erityistarpeita. Näiden seikkojen huomioon ottaminen on tärkeää, jotta hoito- tai neuvontatilanne voi sujua kaikkien kannalta mahdollisimman mutkattomasti. Tämä pitää sisällään sen, että terveydenhuollon ammattilainen osaa ja ymmärtää  tarpeen vaatiessa muovata kohtaamistilannetta asiakkaan tarpeiden ja rajoitteiden mukaisesti. Erityistarpeita omaavalla henkilöllä on yhtäläinen oikeus hyvään hoitoon ja heidät tulee kohdata empaattisesti, kunnioittavasti ja ammattitaitoisesti. Tieto, ymmärrys ja avoin mieli ovat hyvät lähtökohdat tällaisen kohtaamistilanteen mahdollistamiseksi.

 

 

Lähteet: 

Kehitysvammaisuus. 2017. Terveyskylä. Viitattu 5.3.2021. 

Jalanko, H. 2019. Kehityshäiriöt lapsilla. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 5.3.2021. 

Kehitysvammaisuuden syyt. 2017. Verneri.net. Viitattu 5.3.2021. 

Kehitysvammaisuus. Kehitysvammaliitto. Viitattu 5.3.2021. 

Kehitysvammat. Aivosäätiö. Viitattu 5.3.2021. 

Timonen, S., Erkkola, R. 2004. Sikiön asfyksia synnytyksen aikana. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. Viitattu 5.3.2021. 

Hukka, O., Karhu, V. 2015. Kehitysvammainen lapsi potilaana päivystyksessä. Theseus. Viitattu 5.3.2021. 

Kehitysvammainen henkilö asiakkaana. 2020. Verneri.net. Viitattu 5.3.2021. 

Huttunen, M. 2018. Älyllinen kehitysvammaisuus. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 5.3.2021. 

Kehitysvammaisuuden asteet. 2014. Verneri.net. Viitattu 5.3.2021. 

Mitä itsemääräämisoikeus on? Tukiliitto.fi. Viitattu 5.3.2021. 

Rajoitustoimenpiteet. 2020. THL. Viitattu 5.3.2021. 

Itsemääräämisoikeuden rajoittaminen. Tukiliitto.fi. Viitattu 5.3.2021. 

maanantai, 15. maaliskuu 2021

Toinen opintopiiri

Tapasimme toisen opintopiirin merkeissä 23.2Tällä opintopiirikerralla aiheina olivat asunnottomuus, syrjäytyminen, köyhyys ja raiskaus. Tällaisten yhteiskunnallisesti tärkeiden aiheiden tunnistaminen ja ymmärtäminen on tärkeää myös sairaan- ja terveydenhoitajan työssä. On ymmärrettävä ihmisen hyvinvoinnin laaja-alaisuus ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tulemme myös kaikki varmasti törmäämään työssämme eri yhteiskunnallisessa asemassa oleviin ihmisiin ja on tärkeä pyrkiä ymmärtämään heitä ja heidän terveytensä riskitekijöitä. Tämän vuoksi koimme päivän aiheiden olevan meille tärkeä opin aihe. Varsinkin raiskaus aiheena on sellainen, että jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen tulee osata toimia ja tarjota oikealla tavalla tukea siinä vaiheessa, jos vastaanotolle saapuu raiskauksen uhri.  

Päätimme kokoontua työstämään opintopiiriämme yhdessä kodikkaaseen kahvilaan, joka osoittautuikin erittäin otolliseksi opiskelupaikaksi (myös kahvit olivat erinomaisia)Loimme pohjan blogillemme blogi-alustalle, ja hetken kuulumisten vaihtamisen jälkeen aloitimme päivän aiheisiin perehtymisen.  

 

IMG_6369.jpg

 

Asunnottomuus:  

Suomessa kodittomia on eniten suurissa kaupungeissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla.  Tilastokeskuksen mukaan asunnottomia ovat kaikki, jotka asunnon puutteen vuoksi majoittuvat ulkona tai erilaisissa tilapäissuojissa ja yömajoissa sekä laitoksissa, kuten ensisuojissa tai psykiatrisissa sairaaloissa. Myös vapautuvat vangit sekä tuttavien luona tilapäisesti majoittuvat henkilöt luetaan asunnottomiksi, jos heillä ei ole omaa asuntoa tiedoissa 

Asunnottomuutta voivat aiheuttaa monenlaiset syyt, kuten taloudelliset vaikeudet, työttömyys, perheen hajoaminen, päihde- ja mielenterveysongelmat, perheväkivalta, vankilasta vapautuminen tai muu syy. (Mielenterveystalo, Asunnottomuus.) 

Huonon tai olemattoman tukiverkoston takia kyky huolehtia itsestään on heikentynyt, mikä altistaa erityisesti mielenterveysongelmille ja päihteidenkäytölle. Myös riski infektioille ja tapaturmille kasvaa asunnottomuuden takia. Kuolleisuuden riski on moninkertainen, erityisesti nuorten keskuudessa. (Stenius-Ayoade, Haaramo & Eriksson, 2018, Duodecim.)  

 

Apua asunnottomuuteen mind-map

 

apua%20asunnottomuuteen.jpg

 

Syrjäytyminen:  

Termiä syrjäytyminen usein käytetty merkitsemään yksilön tai kotitalouden taloudellisesti ja sosiaalisesti ongelmallisia olosuhteita, joista on huonot mahdollisuudet vapautua. (SVT, 2011.) 

Vuonna 2010 15–29-vuotiaita nuoria oli Suomessa tilastojen mukaan kaikkiaan 1 005 927 henkilöä, joista syrjäytyneitä oli 51 341 henkilöä (5 %). Syrjäytyminen on tilastojen mukaan erityisesti nuorten miesten ongelma. Lisäksi ulkomaalaistaustaisuus vaikuttaa syrjäytymisen todennäköisyyteen. (Myrskylä, 2012.) Syrjäytymisen riskitekijöitä ovat mm. osallistumattomuus yhteiskunnan toimintaan (kouluttamattomuus, pitkäaikainen työttömyys)toimeentulo-ongelmat, elämänhallinnan ongelmat, terveydelliset ongelmat, sosiaalisten suhteiden vähyys, sekä ei-toivotut elämäntapahtumat (esim. työkyvyttömyys, huostaanotto, sairaus, kuolema). (THL, 2019.) 

Tutkimusten mukaan nuor­ten syrjäy­ty­mi­sellä ja hei­kolla tervey­dellä on vah­va yhteys toi­siinsa. Syrjäy­tyneiden nuo­rten keskuudessa esiintyy enemmän terveyspalveluiden, sekä lääkkeiden käyttöä. Myös mielenterveysongelmat ovat syrjäytyneiden keskuudessa yleisiä. Kroo­ni­sesti syrjäy­ty­neiden nuor­ten terveys­pal­ve­lujen koko­nais­kus­tan­nukset ovat jo­pa seitsen­ker­taiset vertailuryhmään nähden. (Potilaan lääkärilehti, 2015.) 

 

                                      

                  kuvan lähde: https://www.stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-03-11_002.html?s=6 

 

Köyhyys:  

Tilastokeskuksen (2021) mukaan vuonna 2019 köyhyys- tai syrjäytymisriskissä oli 873 000 suomalaista eli 16 prosenttia väestöstä vuonna 2019. Työttömät, opiskelijat, sekä eläkeläiset muodostavat valtaosan Suomen pienituloisista. Taloudellisesti heikoimmassa asemassa ovat perustoimeentulon varassa pitkään eläneet. Työssäkäyvistä suomalaisista suurimmassa köyhyyden riskissä ovat yksinhuoltajat ja vain perusasteen koulutuksen saaneet. Korkea koulutustaso johtaa todennäköisemmin parempaan tulotasoon. (THL 2019.) 

Köyhyyden välittömät ja välilliset vaikutukset terveyteen ovat huomattavia. Köyhyys altistaa syrjäytymiselle ja mielenterveysongelmille. Jatkuvat toimeentulon ongelmat voivat altistaa lisääntyneelle päihteidenkäytölle, mikä taas entisestään lisää mielenterveyden ongelmien ja syrjäytymisen todennäköisyyttäHeikko sosioekonominen asema vähentää tilastojen mukaan myös terveyspalveluiden käyttöä. (Sironen 2017.) Köyhyyden vaikutukset elinajanodotteeseen ovat jopa suurempia, kuin verenpainetaudin tai lihavuuden (YLE 2017) 

 

32ec83ea-cab2-4409-b01b-f9efdbab48dd.jpg

 

3. Köyhyyspeli 

Ylen köyhyyspeli oli hyvin yksinkertaistettu kuvaus siitä, mitä työttömän henkilön tulee Suomessa rahojensa eteen tehdä. Peliä pelattiin useaan eri kertaan, eri toimintavaihtoehtoja läpikäyden. Pelissä omaa stressikäyrää nostattivat vuorotellen pelihahmon stressitaso, sekä rahojen riittävyys. Ihmetykseksemme toimeentulotuen hakeminen tuotti pelissä usein enemmän haittaa, kuin hyötyä. Siksi jättäessämme toimeentulotuet hakematta, pääsimme parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen pelissä; Tilillä oli rahaa ja stressitasot kohtalaiset. Työttömyystoimiston karenssit herättivät ihmetystä, mutta havaitsimme, että kun asioistaan kertoi rehellisesti, säätyi usein niiltäkin. Peli oli mielestämme hauska havainnollistaja ei niin hauskasta aiheesta. Pelin aiheet kun ovat niin valitettavan monelle arkipäivää.  

 

4a3bafce-05f4-4560-a608-47371d261c5f.jpg

 

4. Raiskaus 

Tarkastelkaa raiskaukseen liittyviä asioita terveydenhoitajan näkökulmasta. Mitä tulee huomioida uhrin ensikohtaamisessa? Mitä tukipalveluita (vertais- ja ammattilaistukea) on tarjolla? 

Tärkeää kohtaamistilanteessa on empaattisuus ja rauhallisuus. Ammattilaisen tulee pyrkiä hillitsemään omat reaktionsa. Tilanteeseen tulisi varata rauhallinen ympäristö. Raiskausta epäiltäessä on tärkeää kysyä asiasta suoraan. Usein raiskauksen uhri saattaa hakeutua avun piiriin muista syistä, kun raiskauksesta. Uhrille täytyy antaa riittävästi aikaa kertoa tapahtuneesta, sillä asia on vaikea. Uhrin turvallisuuden tunne pyritään palauttamaan, ja mahdollisia pelkoja ja itse syytöksiä lievittämään. On tärkeää, ettei häntä epäile tai syyllistäSeksuaalista väkivaltaa kokenut tulee ohjata avun piiriin, ja varmistaa avun saaminen. Näin varmistetaan, ettei uhri koe jäävänsä tilanteessa yksin. Uhrille tulee selkeästi ilmaista, miten asia tulee etenemään ja mitä tutkimuksia tullaan tekemään. Seksuaalirikoksista kannustetaan aina tekemään rikosilmoitus poliisille. Mikäli uhri on alaikäinen, on terveydenhuoltoalan ammattilaisella ilmoitusvelvollisuus sekä poliisille, että lastensuojeluun. Myös mahdollisuudesta maksuttomaan asianajajaan ja tukihenkilöön tulee kertoa. Uhri ohjataan lääkärin vastaanotolle, jotta voidaan selvittää tapahtumien aiheuttaman psyykkiset ja fyysiset vauriot. Mahdollisista traumareaktioista ja niiden hallinnasta on hyvä keskustella uhrin kanssa jo ensikohtaamisella. On tärkeää selvittää, onko uhrin turvallista mennä kotiin, ja onko hänen lähipiirissään turvallista tukihenkilöä. Uhri tulee ohjata mahdollisimman nopeasti kriisiavun piiriin.  

 

Apua:   

Seksuaalisen väkivallan uhrin ensiavusta vastaavat ensisijaisesti kunnalliset palvelut, kuten terveyskeskukset ja päivystyspoliklinikat. 

Apua raiskauksen uhreille tarjoaa myös SERI-tukikeskus, jossa voidaan tehdä oikeuslääketieteellinen tutkimus ja tilanteen kokonaisarvio. Saatavilla on myös tarvittaessa lääketieteellistä hoitoa. Uhrille tarjotaan apua lähipäivistä selviytymiseen esimerkiksi psykososiaalisen tuen mahdollistamisella. Tarvittaessa uhri ohjataan jatkohoitoon, ja laaditaan hänelle siihen tarvittava jatkohoitosuunnitelma.  

Jatkohoitoa järjestettäessä pohditaan riittääkö kriisiavun järjestämiseen avohoito esim. Keskusteluapu, kriisi-interventio tai kriisi- ja traumaterapia, vai tarvitseeko asiakas kriisin akuutissa vaiheessa osastohoitoa.  

Raiskauksen uhreille on tarjolla runsaasti apua erilaisilta järjestöiltä. Useat järjestöt tarjoavat esimerkiksi keskusteluapua ja vertaistukitoimintaa. Tällaisia järjestöjä ovat mm. Raiskauskriisikeskus Tukinainen ja SPR 

Päivän aihealueista nousi esille paljon ajatuksia.

 

Tämän päivän kaikki aihealueet vaikuttavat toisiinsa. Köyhyys aiheuttaa pahimmassa tapauksessa asunnottomuutta, asunnottomuus syrjäytymistä, joka edelleen edistää köyhyyden syvenemistä. Pohdimme myös nuorten syrjäytymistä eri näkökulmista. Mietimme mm. Ovatko sairaat nuoret suuremmassa riskissä syrjäytymiselle vai altistaako syrjäytyminen sairastumiselle? Mietimme myös maahanmuuttajien suurempaa riskiä syrjäytymiselle, koska yhteiskuntaan “sisälle pääseminen” on maahanmuuttajille lähtökohtaisesti vaikeampaa, kun syntyperäisille Suomen kansalaisille. Tämän pohjalta pohdimme myös syrjäytymisen lähtökohtia ja siihen liittyvää eriarvoisuutta. 

 

Lähteet: 

Asunnottomuus. Mielenterveystalo. Viitattu 23.2.2021. 

Stenius-Ayoade, A., Haaramo, P., Eriksson, J. 2018. Asunnottomuuteen liittyy suuria terveysriskejä. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. Viitattu 23.2.2021. 

873 000 henkilöä oli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä vuonna 2019. 2021. Tilastokeskus.  

Heikkinen, S. 2019. Köyhyyden anatomia - tältä näyttää suomalainen köyhyys tilastoissa. YLE. Viitattu 23.2.2021.  

Toimeentulo. 2019. THL. Viitattu 23.2.2021. 

Sironen, J. 2017. Köyhyys altistaa päihteidenkäytölle ja terveysongelmille. EHYT. Viitattu 23.2.2021. 

Köyhyys yhtä suuri terveysriski kuin verenpainetauti ja vähäinen liikunta. 2017. YLE. Viitattu 23.2.2021. 

Myrskylä, P. 2012. Hukassa - Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA. Viitattu 23.2.2021. 

Nuorten syrjäytyminen. 2019. THL. Viitattu 23.2.2021. 

Tutkimus: Syrjäytyneet nuoret ovat muita nuoria sairaampia. 2015. Potilaan Lääkärilehti. Viitattu 23.2.2021. 

Pienituloisuus. 2009. 5. Pienituloisuuden, köyhyyden ja syrjäytymisen mittareista. Tilastokeskus. Viitattu 23.2.2021. 

Sauristo, H. 2013. Nuorten syrjäytyminen ilmiönä. Metropolia. Viitattu 23.2.2021. 

https://blogit.metropolia.fi/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen/2013/10/08/nuorten-syrjaytyminen-ilmiona/ 

 

Mindmap:

Asumisen turvaaminen. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 23.2.2021. 

Oletko vailla kotia? Sininauhaliitto. Viitattu 23.2.2021. 

Asunto ensin- malli. Y-säätiö. Viitattu 23.2.2021. 

Asunnottomuuden yhteistyöohjelma 2020-2022. Ympäristöministeriö. Viitattu 23.2.2021. 

Oletko asunnoton? Näin Kela voi tukea sinua. 2019. Kela. Viitattu 23.2.2021. 

Asunnottomuus. Mielenterveystalo. Viitattu 23.2.2021. 

Matalan kynnyksen palvelut. VVARY. Viitattu 23.2.2021. 

Laki asunto-olojen kehittämisestä 919/1985. Viitattu 23.2.2021. 

 

 

maanantai, 15. maaliskuu 2021

Ensimmäinen opintopiiri

Ensimmäisen opintopiirin aiheena olivat erityisryhmien terveystarkastukset. Aloitimme opintopiiri työskentelyn 16.2. Tapasimme zoomissa ja aloitimme opintopiirityöskentelyn orientoitumalla yhdessä tehtävään. Katsoimme yhdessä ohje videon hyvästä blogikirjoituksesta ja keskustelimme sen jälkeen yhdessä hyvän blogikirjoituksen piirteestä. 

Lähdimme tekemään ensimmäistä tehtävää yhdessä. Jaoimme jokaiselle ryhmän jäsenelle oman kunnan eri puolilta suomea ensimmäistä tehtävää varten. Sihteerinä ensimmäisessä opintopiirissä toimi Johanna. Opintopiirityöskentely toteutui lopulta helpoiten Teams alustalla.                                           

                opintopiiri1.jpg

 

Tehtävä 1: Työttömän terveystarkastus 

 

 Maksuttomat, vapaaehtoiset terveystarkastukset ovat kaikissa kunnissa työttömien saatavilla. 

Työttömän terveystarkastuksen tarkoitus: 

- Osallistaa työtön henkilö oman terveyden ja hyvinvoinnin huoltamiseen ja ylläpitoon, sekä pyrkiä terveyden edistämisen näkökulmasta parantamaan myös työ ja toimintakykyä ja siten parannetaan työnhaku mahdollisuuksia. 

- Keskitytään henkilön terveyteen, elämäntilanteeseen, elintapoihin, työnhakuun ja siihen vaikuttavaan työ ja toimintakykyyn.

- Arvioida työttömän henkisiä voimavaroja ja ohjataan tarvittaessa jatkotutkimuksiin.

- Terveystarkastuksessa tulee usein ilmi myös palveluiden ja tuen tarve

-> Hoito- tai palvelusuunnitelma

-> Mukaan pyydetään asiakkaan tilanteen kannalta olennaiset yhteistyötahot, kuten TE-toimiston, nuorten ohjaamon, Kelan, TYP:n tai sosiaalitoimen edustaja.  

 -> Terveyden ja hyvinvoinnin sekä työkyvyn kannalta olennaiset suunnitelmat ja tavoitteet sekä sovitaan                             seurannasta. Tavoitteita muodostettaessa tulee muistaa, että niiden tulee olla realistisia, konkreettisia ja asiakkaan saavutettavissa. 

 

Terveystarkastuksen sisältö: 

  • Terveystottumukset: liikunta ravinto, harrastukset, tupakka, päihteet  

  • Aikaisemmat sairaudet ja lääkitys  

  • Seulontatutkimuksetesimdiabetesriski  

  • Sosiaalinen verkosto  

  • Erilaiset mittaukset: esimerkiksi paino, pituus, verenpaine  

  • Näön tarkastus  

  • Rokotustiedot  

  • Tarvittaessa lähete laboratorioon  

  • Tarvittaessa ohjaus lääkärin tai muun asiantuntijan vastaanotolle 

Työttömän terveysongelmat: 

  • taloustilanteen vuoksi mahdollisesti huonommat mahdollisuudet syödä hyvin ja pitää huolta itsestään 

  • pitkäaikainen työttömyys voi altistaa päihteiden käytölle (LÄHDE) 

  • jos työttömälle ei ole välittynyt tietoa terveystarkastuksen maksuttomuudesta, terveyspalveluiden käyttö voi jäädä vähäiseksi, joka johtaa siihen, että piileviä terveysongelmia ei saada seulottua (esimkohonnut verenpaine, syövät, diabetes, tule sairaudet), joka taas johtaa enenevästi sairastuvuuden lisääntymiseen. 

  • mielenterveysongelmat 

 

Tehtävä 2: Kutsuntaterveystarkastukset  

 

Kutsuntaterveystarkastuksen tarkoitus: Kartoitetaan soveltuvuutta asepalvelukseen (palveluskelpoisuus). 

Sisältö: 

- hoitajan ja lääkärin arvion, esitietokaavake ja terveystietolomakkeet  

Terveydenhoitajan tarkastus: pituus, paino, ryhti, näöntarkastus, fyysinen kunto, yleisolemus, sekä kyselyt (aiemmat sairaudet, tämänhetkiset sairaudet, fyysinen oireilu (iho, sukupuolitaudit), ruokailutottumukset, päihteidenkäyttö, pelaaminen koulun sujuvuus. Kattava laaja terveyskysely. 

 

Lääkärin tarkastus: Tarkempi arvio tarvittaessa, jonka tarkoituksena selvittää tarkemmin terveystarkastuksessa ilmenneitä asepalvelukseen mahdollisesti vaikuttavia seikkoja.  

Varusmiehen yleisimmät terveysongelmat: mielenterveyden ongelmat, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, hengityselinsairaudet, lihavuus 

Rokotukset: 

  • kurkkumätä, jäykkäkouristus ja hinkuyskä (dtap-rokote) 

  • tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko (MPR-rokote) 

  • aivokalvontulehdus (meningokokki ACWY-rokote)  

  • influenssa (influenssarokote). 

 

Tehtävä 3. Vankiterveydenhuolto 

Vankiterveydenhuolto oma erillinen terveyspalvelunsa. 

Sisältää: 

  • perusterveydenhuollon palveluita, suunterveydenhuollon ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon palvelut, jotka vankila itse tuottaa  

  • tarvittaessa lisäpalveluita (esim. erikoissairaanhoitoon) voidaan ostaa myös ulkopuolelta. 

Vankien yleisimmät terveysongelmat: mielenterveyshäiriöt, päihderiippuvuus, hepatiitit, vammat, myrkytykset, tartunta- ja loistaudit  

 

Tehtävä 4: Maahanmuuttajien terveydenhuolto 

Kaikille pakolaisille ja turvapaikan hakijoille tarjotaan mahdollisuutta terveystarkastukseen ja alkuhaastatteluun. Terveystarkastuksen tarkoituksena hoitaa ja seuloa tartuntatauteja, rokottaa tartuntatauteja vastaan.  Akuutit tapaukset hoidetaan välittömästi.  

 

Terveystarkastus: 

  • Terveystottumukset: liikunta ravinto, harrastukset, tupakka, päihteet 

  • Aikaisemmat sairaudet ja lääkitys 

  • Seulontatutkimukset: esim. diabetesriski 

  • Sosiaalinen verkosto 

  • Erilaiset mittaukset: esimerkiksi paino, pituus, verenpaine 

  • Näön tarkastus 

  • Rokotustiedot 

  • Tarvittaessa lähete laboratorioon  

  • Infektioiden seulonta. 

  • Tarvittaessa ohjaus lääkärin tai muun asiantuntijan vastaanotolle 

 Pakolaisilla: samoin perustein terveydenhoitopalvelut, kun kuntalaisille.

Turvapaikanhakijalla: välttämättömät terveyspalvelut, poikkeuksena lapset, joille terveyspalvelut samoin perustein kuin kuntalaisille. 

Maahanmuuttajien yleisimmät terveysongelmat: diabetes, verenpainetauti, sydän ja verisuonitaudit, COPD, erityisesti pakolaisilla psyykkiset ongelmat

 

Lopuksi teimme yhdessä THL:n verkkokoulun: Paperittomat Suomessa. Tämän kautta saimme uutta tietoa paperittoman käsitteestä ja kohtaamisesta terveydenhuollossa.

 

         op1.jpg

 

Opintopiirin aikana pohdimme eri erityisryhmien terveydenhuoltoa. Koimme, että tietyistä erityisryhmistä (varusmiehet, työttömät) oli huonosti tietoa saatavilla. Oli kuitenkin hyödyllistä perehtyä eri elämäntilanteissa olevien ihmisten terveydenhuoltoon. Suomessa jokaisella on oikeus maksuttomaan hyvään terveydenhuoltoon, oli kyseessä sitten vanki, työtön, työssäkäyvä, nuori varusmies, maahanmuuttaja tai pakolainen. Hyvän terveyden edistäminen tulisi olla kaikkien oikeus tilanteesta riippumatta ja haluamme osaltamme olla edistämässä tätä. 

 

LÄHTEET:

Työttömyystehtävän lähteet:

Rautio, M. 2018. Harva työtön tietää ilmaisesta terveystarkastuksesta - ''Vasta nyt kuulin, mutta menen heti''. Yle Uutiset. Viitattu 16.2.2021. 

https://yle.fi/uutiset/3-10199867 

Työttömien terveystarkastukset. Keski-Pohjanmaan Sosiaali- ja terveyskuntayhtymä Soite. Viitattu 16.2.2021. https://www.soite.fi/tyottomien_terveystarkastukset 

Työttömän terveystarkastus. 2020. THL. Viitattu 16.2.2021.

https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/tulevaisuuden-sosiaali-ja-terveyskeskus/toimivia-toimintamalleja-hankkeiden-tueksi/tyottoman-terveystarkastus 

 

Kutsuntatehtävän lähteet:Kutsuntatarkastukset. Keski-Pohjanmaan Sosiaali- ja terveyskuntayhtymä Soite. Viitattu 16.2.2021. 

https://www.soite.fi/kutsuntatarkastukset Lehesjoki, M. 2018. Varusmiespalveluksen varhainen keskeytyminen terveydellisistä syistä. Maanpuolustuskorkeakoulu. Viitattu 16.2.2021.

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/157248/Lehesjoki_final_verkkoversio.pdf?sequence=1&isAllowed=y Puolustusvoimissa annettavat rokotukset. 2019. THL. Viitattu 16.2.2021. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/tietoa-rokotuksista/eri-kohderyhmien-rokottaminen/puolustusvoimissa-  annettavat-rokotukset 

Terveydenhuolto. 2021.   Puolustusvoimat. Viitattu 16.2.2021. 

https://intti.fi/terveydenhoito 

 

Vankiterveydenhuolto lähteet:

Joukamaa, M & kumppanit. Rikosseuraamusasiakkaiden terveys, työkyky ja hoidontarve. 2010. Rikosseuraamuslaitos. Viitattu 16.2.2021. 

RISE_1_2010_Rikosseuraamusasiakkaiden_terveys_tyokyky_ja_hoidontarve.pdf 

Vankiterveydenhuolto. Vankiterveydenhuollon yksikkö. Viitattu 16.2.2021. 

https://www.vth.fi/ 

 

Maahanmuuttajatehtävä lähteet:

Turvapaikanhakijoiden infektiotautien ehkäisy. THL. 2020. Viitattu 16.2.2021.

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/turvapaikanhakijoiden-infektiotautien-ehkaisy 

Valtonen, K. Oroza, V. & Siikamäki, H. Maahanmuuttajan terveystarkastus. Duodecim. 2016. Viitattu 16.2.2021. 

https://www.duodecimlehti.fi/duo13149